Runoilija, jonka jälkeen ei muita runoilijoita tarvita, on kanadalainen Christian Bök. Näin Bökin (omaa sukua Book) esiintyvän viime syksynä Kuopiossa ja eilen täällä Torontossa.

Bök on kirjoittanut myös ns. älyyn vetoavia tekstejä – nekin mainioita – mutta ennen kaikkea miehen maine perustuu kokeelliselle runoudelle.

Eunoia on kirjanakin julkaistu teos, jonka jokainen luku käyttää Georges Perecin hengessä ainoastaan yhtä vokaalia. Hienointa on, että Bök on löytänyt jokaiselle vokaalille oman luonteensa, mikä käy ilmi ainakin kun kuuntelee hänen lukevan eri lukuja ääneen.

Ihan oma lukunsa on sitten Bökin harrastama äänirunous. Yhtä turha sitä on yrittää sanoin kuvailla kuin Habitat 67:n muotokieltä. Mutta netistä löytyy. Jyrkästi suositeltava on esimerkiksi 18-minuuttinen Ursonate (joka ei kylläkään ole Bökin itsensä, vaan Kurt Schwittersin kirjoittama). Live-esiintymisissä omalla tavallaan hienointa on nähdä se, että Bök todellakin lukee kaiken paperista tarkan käsikirjoituksen mukaan. Ja onhan tuolla verkossa Ursonaten "partituurikin", jos joku haluaa seurata, missä mennään.

Bök toimii kirjallisuuden apulaisprofessorina Calgaryn yliopistossa. Opiskelijoillaan lienee hauskaa.